Jokaisella on oikeus
raikkaaseen sisäilmaan.

Sisäilmainsinöörit auttavat sinua kaikissa sisäilmaa
koskevissa asioissa ja ongelmissa. Kysy lisää!

Vaarallisten aineiden kartoitukset

Asbestikartoitus

Asbestipurkutyötä varten rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta on:

  1. paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti;
  2. selvitettävä asbestin ja sitä sisältävien materiaalien laatu ja määrä; sekä
  3. selvitettävä rakenteissa olevan asbestin ja sitä sisältävien materiaalien pölyävyys käsiteltäessä tai purettaessa.
  • Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on huolehdittava siitä, että asbestikartoituksen tulokset kirjataan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen(629/94) 7§:ssä tarkoitettuun asiakirjaan.
  • Asbestikartoitukset voidaan jakaa kohdistettuun, suppeaan ja laajaan asbestikartoitukseen. Kohdistetulla tarkoitetaan esim. rakennuksen tietyn osan tai kohteen kartoitusta. Suppeassa kartoitetaan vain yleensä näkyvät asbestia sisältävät materiaalit. Laajassa pyritään tutkimaan rakennuksen kaikki asbestimateriaalit, myös rakenteissa olevat.
  • Asbestipurkutyömenetelmät on kuvattu Ratu 82-0347

Asbestia on käytetty rakentamisessa kauan sen hyvien teknisten ominaisuuksien vuoksi (palamaton, hyvä lämmön- ja sähköneriste, hyvät akustiset ominaisuudet, halpaa). Runsainta asbestin käyttö oli 1960- ja 1970- luvuilla. Asbesti on kuitumainen silikaattimineraali. Hengityksen mukana asbestikuidut kulkeutuvat ja kerääntyvät keuhkoihin. Asbestipöly on näkymätöntä ja hajutonta, joten ihmiset eivät välttämättä edes tiedä altistuvansa sille. Altistumisesta voi olla seurauksena keuhko-, keuhkopussin tai vatsakalvon syöpä, asbestoosi tai muita keuhkopussin sairauksia.

Asbestia on käytetty kattojen ja ilmanvaihtokanavien eristeissä, erilaisissa lämmöneristeissä, putkissa, kattiloissa, varaajissa, asbestisementtituotteissa kuten seinä- ja kattolevyissä, vesi- ja viemäriputkissa, lattiamateriaaleissa kuten vinyyliasbestilaatoissa, joustovinyylimatoissa ja magnesiamassalattioissa, erilaisissa bitumituotteissa: liimoissa, huopakatteissa, bitumimaaleissa, julkisivumaaleissa, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa ja asbestipahvissa.

PCB- ja lyijypitoisuudet

Rakennuselementtien ja rakennusosien saumojen tiivistyksessä on käytetty PCB:tä ja lyijyä sisältäviä saumausmassoja ainakin vuoteen 1974 saakka, mutta tarkkaa lopettamisaikaa ei voida varmuudella määrittää, joten 1970-luvun lopun saumauksia ei voida täydellä varmuudella sulkea pois. PCB ja lyijy voivat aiheuttaa haittoja sekä ihmisille että ympäristölle. Tutkimuksissa kyseisen aikakauden saumausmassoista on löytynyt korkeita PCB- ja lyijypitoisuuksia. Saumausmassoista PCB on levinnyt myös rakennusten viereiseen maaperään. Mainitun aikakauden (1958-1979) elementtitalojen julkisivukorjauksissa on varauduttava PCB:tä ja lyijyä sisältävien saumausmassojen aiheuttamiin toimenpiteisiin. Lisäksi lyijypitoisuus tulee selvittää 1980-luvulla valmistuneiden rakennusten saumausmassoista. Purkutöistä Ratu 82-0382.

Lyijyä on myös käytetty viemäreiden juotossaumoissa ja vanhoissa ikkunalaseissa. Myös vanhojen palo-ovien maaleissa on saatettu käyttää lyijy- ja raskasmetallipitoisia maaleja.

Radon

Radon on radioaktiivinen kaasu, jota esiintyy kaikessa kiviperäisessä maa-aineksessa. Korkea radonpitoisuus lisää keuhkosyöpäriskiä. Radonia saattaa kulkeutua sisäilmaan esimerkiksi epätiiviin alapohjarakenteen lävitse.

PAH-yhdisteet (kreosootti)

Kreosootti eli kivihiilipiki on paljon vanhoissa kiinteistöissä käytetty terveydelle vaarallinen aine. Kreosoottia on käytetty pääasiassa vesieristeenä seinissä ja lattioissa pintavalujen alla sekä sähköjohtojen suojaputkien eristeissä. Kreosootista haihtuvat PAH-yhdisteet ovat erittäin vaarallisia terveydelle. PAH-pitoisuudet selviävät ottamalla näytteitä joko materiaalista tai ilmasta ja analysoimalla ne laboratoriossa. Raja-arvot ylittävät materiaalit tulee hävittää ongelmajätteenä ja purkutyöt tulee tehdä erikoismenetelmin (Ratu 82-0381).